Tällä hetkellä poikani on sen verran pieni, että hän pitää kirjojen päällä istumisesta, kansien syömisestä ja sivujen repimisestä. Siitä huolimatta jompi kumpi meistä vanhemmista lukee hänelle joka päivä, vähintään iltasadun.
Kuten 110 prosenttia kaikista vanhemmista, myös minä toivon poikani innostuvan lukemisesta ja erityisesti kirjoista. Tähän voin varmasti vaikuttaa ostamalla fyysisiä kirjoja kotiin, viemällä poikaa kirjastoon ja lukemalla hänelle paljon iltasatuja. Mutta mitä minun pitää tehdä missäkin vaiheessa?
Olisi sääli, jos poikani ei saisi kirjoista samanlaisia kiksejä kuin itse saan. Olisi harmi, jos häntä ei kiinnostaisikaan samat kirjat kuin minua. Pelkään, että hänestä kasvaa oma itsenäinen yksilö, joka ei olekaan kaikista asioista kanssani samaa mieltä eikä innostu kaikesta samalla tavalla kuin minä. Se olisi kammottavaa.
Miten ohjaan hänet lukemaan Sinuhen oikea-aikaisesti (itse onnistuin kolmannella yrittämällä)? Kuinka saan hänet tarttumaan 1400-sivuiseen Monte-Criston kreiviin? Onnistunko kannustamaan hänet jatkamaan Puhdistuksessa yli puolen välin?
Ehkä kuitenkin yritän lukea hänelle niin paljon kuin jaksan. En voi kuin toivoa, että hän on kahlannut maailmankirjallisuuden klassikot läpi ennen hänen ensimmäistä Stanley Cupiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti